Autokorjaamoyrittäjä saa eräänä aamuna viranomaiselta valvontakäynti-ilmoituksen. Tarkastaja kysyy ensimmäisenä: ”Saanko nähdä räjähdyssuojausasiakirjanne?” Yrittäjä vilkaisee mappia ja toteaa, ettei sellaista olekaan. Moni auto- ja moottoripyöräkorjaamon sekä huoltamon yrittäjä yllättyy kuullessaan, että räjähdyssuojausasiakirja voi olla myös korjaamotoiminnassa lakisääteinen.
Tarvitseeko autokorjaamo räjähdyssuojausasiakirjan?
Lyhyt vastaus: usein kyllä, mutta ei automaattisesti jokaisessa kohteessa. Autokorjaamossa käsitellään tyypillisesti polttoainetta, polttoainehöyryjä, akkuja, jarrupuhdistusaineita, maaleja, liuottimia ja monia muita aineita, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Velvoite tulee samasta lainsäädännöstä kuin teollisuudessakin: valtioneuvoston asetus 576/2003, työturvallisuuslaki 738/2002 sekä kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005.
Räjähdyssuojausasiakirja on tarpeen erityisesti silloin, kun tehdään polttoainejärjestelmien huoltoja, maalaustöitä, käsitellään palavia nesteitä tai kaasuja, tai kun tiloissa voi muuten muodostua räjähdyskelpoinen ilmaseos. Jos korjaamolla ei käsitellä palavia nesteitä tai kaasuja merkittävässä määrin eikä tiloissa synny räjähdyskelpoista seosta, tilanne voi olla kevyempi – mutta arviointi on silti tehtävä, jotta tilanne voidaan perustella. Jos et ole varma, tee ensin räjähdysvaaran pikatesti ja pyydä tarvittaessa asiantuntija-arvio.
Kuka vastaa? ATEX-velvoitteista vastaa työnantaja eli käytännössä yrittäjä tai yritys, joka harjoittaa toimintaa tiloissa. Vastuu ei siirry pois sillä, että halli on vuokrattu, tilat ovat isännöitsijän hallinnoimia tai osa työstä on ulkoistettu. Jos teidän henkilöstönne työskentelee korjaamossa, teidän on huolehdittava räjähdysvaaran arvioinnista ja tarvittavasta dokumentaatiosta.
Mitkä alueet ovat tyypillisesti räjähdysvaarallisia korjaamossa?
Autokorjaamon ATEX-tilaluokitus muodostuu yleensä seuraavien alueiden ympärille:
- Polttoainesäiliön ympäristö huoltotilanteessa. Kun polttoainetta tyhjennetään tai järjestelmää avataan, syntyy höyryjä, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisen seoksen ilman kanssa.
- Akkuhuoltopiste. Lyijyakkujen latauksessa muodostuu vetykaasua, joka voi synnyttää räjähdysvaarallisen ilmaseoksen. Litiumioniakkujen käsittelyyn liittyvät puolestaan omat palo- ja lämpökarkaamisriskinsä, jotka tulee huomioida erikseen. Sähkö- ja hybridiautojen korkeajänniteakut eivät poista ATEX-arvioinnin tarvetta: ne tuovat oman riskikerroksen, mutta polttoainehöyryt, maalit, liuottimet ja kaasut arvioidaan edelleen erikseen. Lue lisää litiumioniakkujen turvallisesta varastoinnista.
- Maalaamo ja maalivarastokaappi. Liuotinpohjaiset maalit höyrystyvät ja muodostavat tilaluokitellun alueen sekä ruiskutuksen aikana että kuivumisvaiheessa.
- Palavien nesteiden varastointi. Jarrunesteet, moottoriöljyt, liuottimet ja kemikaalit vaativat oman tilaluokituksen riippuen säilytetyistä määristä ja pakkauksista.
- Kaasujen varastointi ja käyttöpaikat. Asetyleeni, happi, aerosolit ja muut paineistetut tai syttyvät kaasut voivat muodostaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen sekä varastossa että työpisteellä, jossa kaasuja käytetään esimerkiksi tulitöissä tai puhdistuksessa.
Mitä polttoainehöyryt tekevät käytännössä?
Bensiinihöyryt ovat ilmaa raskaampia ja painuvat lattiatasoon. Tämä tarkoittaa, että vaikka huoltohalli vaikuttaa hyvin tuuletetulta korkeammalla, lattian läheisyydessä voi olla vaarallinen pitoisuus höyryä – juuri siellä, missä on usein pistorasioita, valaisimia ja muita mahdollisia syttymislähteitä.
Bensiinin alempi syttymisraja (LEL) on noin 1,4 tilavuusprosenttia. Se kuulostaa pieneltä, mutta käytännössä jo muutaman litran polttoainevuoto suljetussa tilassa voi aiheuttaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostumisen. Siksi tilaluokitus, ilmanvaihto ja Ex-laitteet eivät ole vain paperiharjoitus vaan käytännön turvallisuutta.
Huomio: Lattiatason höyrypitoisuus on yksi yleisimmistä aliarvioiduista riskeistä korjaamoissa. Tarkista, mitä sähkölaitteita on juuri siellä, mihin höyryt kerääntyvät.
Mitä sähkötyökaluja saa käyttää räjähdysvaarallisessa tilassa?
Tilaluokitelluilla alueilla käytettävien sähkölaitteiden tulee soveltua kyseiseen tilaluokkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä asianmukaisesti Ex-suojattuja laitteita, jotka on merkitty Ex-merkillä ja sertifioitu kyseiseen tilaluokkaan. Tämä koskee kaikkea: valaisimia, pistorasioita, sähkömoottoreita, kannettavia työkaluja ja tarvittaessa jopa puhelimia. Tarvittaessa myös työvaatetuksen tulee soveltua räjähdysvaarallisiin tiloihin esimerkiksi sähköstaattisen purkauksen hallinnan näkökulmasta.
Käytännössä monelta korjaamolta löytyy kuitenkin tavallisia LED-paneeleita ja pistorasioita alueilla, jotka kuuluisivat tilaluokkaan 1 tai 2. Tämä on yksi yleisimmistä havainnoista viranomaisen valvontakäynneillä. Lue lisää myös artikkelista räjähdyssuojausasiakirjan tyypilliset kompastuskivet.
Henkilöstön perehdytys ja tulityöt
Räjähdyssuojausasiakirja ei riitä, jos henkilöstö ei tiedä, miten tilaluokitelluilla alueilla työskennellään. Korjaamopäällikön ja yrittäjän vastuulla on varmistaa, että työntekijät on perehdytetty räjähdysvaaroihin, kiellettyihin syttymislähteisiin ja toimintaan poikkeustilanteissa. Tutustu RISKRAMIn koulutuksiin, joilla henkilöstön osaaminen pidetään ajan tasalla.
Tulityöt, kuten hitsaus, polttoleikkaus ja kuumailmapuhallus, edellyttävät selkeää tulityömenettelyä: lupa, tulityövartiointi, sammutuskalusto ja tilan arviointi ennen työn aloitusta. Myös tilapäiset työt tilaluokitellulla alueella on suunniteltava etukäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vain perehdytetty henkilöstö työskentelee räjähdysvaarallisilla alueilla, ja ulkopuoliset urakoitsijat saavat kirjalliset ohjeet ennen työn aloittamista.
Mitä tapahtuu, jos räjähdyssuojausasiakirja puuttuu?
Käytännön seuraukset puuttuvasta asiakirjasta voivat olla:
- Valvovan viranomaisen kehotus ja korjausmääräys aikataulun kanssa. Mahdollisesti myös hallintopakkokeinoista johtuva uhkasakko.
- Toistuvat valvontakäynnit, kunnes asia on kunnossa
- Pahimmassa tapauksessa toiminnan keskeyttäminen, jos puutteet ovat vakavia
- Vakuutusyhtiö voi tietyissä tilanteissa evätä tai alentaa korvausta onnettomuustilanteessa, jos lakisääteistä suojausta ei ole järjestetty
- Mahdolliset korvausvastuut työntekijöitä kohtaan, jos onnettomuus tapahtuu
Dokumenttien puute voi siis näkyä sekä viranomaisvalvonnassa että vakuutuskorvauksessa. Siksi asia kannattaa hoitaa kuntoon ennen kuin tarkastaja tai vahinkotilanne pakottaa siihen.
Tutustu palveluun: RISKRAMI laatii korjaamolle käytännönläheisen räjähdyssuojausasiakirjan viranomaisvaatimukset huomioiden.
Autokorjaamon räjähdyssuojausasiakirjan tyypillinen sisältö
Hyvin laadittu räjähdyssuojausasiakirja sisältää korjaamossa yleensä:
- Tilaluokituspiirustukset koko korjaamosta, mukaan lukien työpisteet, varastot ja tekniset tilat
- Käytettävien kemikaalien ja polttoaineiden ominaisuudet sekä syttymistiedot
- Konkreettiset toimenpiteet: mitkä laitteet pitää vaihtaa Ex-luokiteltuihin, missä ilmanvaihtoa pitää parantaa ja miten henkilöstöä koulutetaan
- Tulityömenettely ja kunnossapidon ohjeet
- Toimintaohjeet kaasu- ja polttoainevuotojen, sekä muiden vaaratilanteiden varalta
Milloin räjähdyssuojausasiakirja kannattaa päivittää?
Räjähdyssuojausasiakirja ei ole kertaluonteinen dokumentti, joka laaditaan vain viranomaisvaatimusten täyttämiseksi. Se tulee pitää ajan tasalla aina, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa räjähdysvaaran arviointiin.
Asiakirja kannattaa päivittää esimerkiksi silloin, kun:
- korjaamossa otetaan käyttöön uusia kemikaaleja tai palavia nesteitä
- tiloihin tehdään muutoksia, kuten uusia työpisteitä, maalaamo tai varastotiloja
- ilmanvaihto- tai poistojärjestelmiä muutetaan
- työmenetelmät muuttuvat, esimerkiksi aloitetaan polttoainejärjestelmien huolto tai muu uusi työvaihe
- tilaluokitelluilla alueilla käytettäviä laitteita uusitaan tai niiden sijoittelua muutetaan
- riskienarvioinnissa tai viranomaistarkastuksella havaitaan puutteita
Ajantasainen räjähdyssuojausasiakirja helpottaa turvallisuuden hallintaa, tukee henkilöstön perehdytystä ja osoittaa valvoville viranomaisille, että räjähdysvaarat on arvioitu ja hallittu asianmukaisesti.
Yhteenveto
Räjähdyssuojausasiakirja autokorjaamoon ei ole yksittäinen paperi vaan käytännön työkalu, joka kertoo selkeästi, mitä riskejä korjaamossasi on ja miten ne hallitaan. Se on myös välttämätön dokumentti, jos viranomainen tai vakuutusyhtiö joskus pyytää sitä. Asiakirjan tulee olla käytännönläheinen ja ajantasainen – ei dokumentti, joka pölyttyy hyllyn perällä.
Etkö ole varma, tarvitseeko korjaamosi räjähdyssuojausasiakirjan? RISKRAMI tekee ATEX-kartoituksen ja arvioi tilanteen nopeasti. Jos asiakirja on tarpeen, laadimme sen käytännönläheisesti ja viranomaisvaatimukset huomioiden.