Lakisääteiset pelastussuunnitelmat

Kyllä monissa kohteissa. Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava seuraaviin kohteisiin:

1. asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa
2. pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin
3. kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin
4. lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja
5. majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille
6. tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen
7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin
8. kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin
9. yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin · Lue lisää ravintolan pelastussuunnitelmasta
10. yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin
11. ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin
12. kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
13. kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin
14. työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50
15. yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin
16. turvetuotantoalueille
17. pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin

Luettelo perustuu Valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).

Pelastussuunnitelman tarkoitus on suojata kiinteistön käyttäjiä sekä ylläpitää ja kehittää turvallisuutta. Vaikka suunnitelma on lakisääteinen ja pelastusviranomaisen valvoma, se tehdään aina ennen kaikkea kiinteistön käyttäjiä varten (myös muut viranomaiset voivat pyytää sitä nähtäväksi valvontansa yhteydessä).

Pelastuslaki (379/2011) 15 § määrittää pelastussuunnitelman vähimmäisvaatimuksen.

Suunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, haltija laatii suunnitelman yhteistyössä heidän kanssaan.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
3. asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä

Nämä asettavat lakisääteisen minimin. Pelastuslain 15 § ei edellytä erillistä riskienarviointiraporttia, vaan riskien arvioinnin johtopäätelmät osana pelastussuunnitelmaa. RISKRAMIn kautta saatte lain vaatiman sisällön ja tarvittaessa enemmän.

Vaarojen ja riskien arviointi toteutetaan aina tiiviissä yhteistyössä kohteenne edustajien kanssa. RISKRAMI räätälöi arvioinnin tarkasti kiinteistönne todellisen toiminnan, erityispiirteiden ja tilojen pohjalta: näin varmistetaan, että tuloksena on realistinen ja käytännönläheinen tilannekuva pelkän paperintäytteen sijaan.

Jokaiseen tunnistettuun riskiin syvennytään huolellisesti: kirjaamme selkeän kuvauksen vaaratekijästä, sen mahdollisista seurauksista sekä konkreettisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Lisäksi jokaiselle riskille määritetään selkeä visuaalinen riskiluku, joka havainnollistaa riskin vakavuutta ja auttaa priorisoimaan tärkeimmät korjausliikkeet tehokkaasti.

Lakisääteinen vastuu on aina rakennuksen tai kohteen haltijalla:

• Taloyhtiöissä: pelastussuunnitelmasta vastaa taloyhtiö eli rakennuksen haltija.
• Yrityskiinteistöissä: vastuu on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.
• Monikäyttökiinteistöissä: suunnitelma laaditaan yhteistyössä toimijoiden kesken.

Käytännössä hallinnointi ja päivitys delegoidaan usein isännöitsijälle.

Miten pelastussuunnitelma kannattaa laatia?

Pelastussuunnitelman voi tehdä itse tai teettää ulkopuolisella. RISKRAMIn avulla laadit suunnitelman kaikkein helpoimmin. Varmistat samalla, että se täyttää lakisääteiset vaatimukset ja tukee kiinteistösi turvallisuuden kehittämistä vaatimuksia pidemmälle.

Mikä on pelastussuunnitelman tarkoitus?

Suunnitelmalla osoitetaan, että kiinteistön vaaratekijät on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Se kokoaa yhteen niin omistajan kuin käyttäjienkin vastuut ja varmistaa, että jokainen tiloissa asuva, työskentelevä tai vieraileva löytää tarvitsemansa turvallisuusohjeet. RISKRAMIn verkkopalvelun hätäohjeessa QR-koodi tuo pelastussuunnitelman helposti kaikkien asianosaisten käyttöön.

Pelastussuunnitelma on valtioneuvoston asetuksen mukaan pidettävä ajan tasalla. Sen sisältö on hyvä tarkastaa säännöllisesti, vähintään vuosittain, sekä aina silloin, kun kohteen olosuhteissa tai toiminnassa tapahtuu muutoksia.

Muutokset päivitetään suunnitelmaan viipymättä, ja niistä on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja toimijoille. Päivityksen yhteydessä on hyvä tarkastaa myös kiinteistön riskit ja mahdolliset turvallisuuspuutteet.