Pelastussuunnitelma on taloyhtiön keskeinen turvallisuusasiakirja, mutta käytännössä sen taso vaihtelee paljon. Monessa taloyhtiössä suunnitelma on tehty vuosia sitten, eikä sitä ole päivitetty muutosten jälkeen. Samalla sen sisältö voi jäädä liian yleiselle tasolle, jolloin siitä ei ole todellista hyötyä häiriö- tai hätätilanteissa.
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 9 § momentti 1 edellyttää pelastussuunnitelmaa kaikilta taloyhtiöiltä, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Velvoite on selkeä, mutta toteutus vaihtelee. Usein suunnitelma tehdään "pois alta", eikä sitä hyödynnetä aidosti osana taloyhtiön jokapäiväistä turvallisuutta.
Alla yleisimpiä puutteita, jotka nousevat esiin taloyhtiöiden tarkastuksissa ja dokumenttien läpikäynnissä.
Miksi suunnitelman sisältö vanhenee niin nopeasti?
Yksi merkittävimmistä ongelmista on se, että suunnitelma ei vastaa nykytilannetta. Remontit, avain yhteyshenkilöt kuten isännöitsijä tai kiinteistöhuolto, tilamuutokset ja tekniset järjestelmät päivittyvät, mutta suunnitelma ei. Tällöin esimerkiksi pelastustiet, kokoontumispaikka tai tilojen käyttötarkoitukset voivat olla väärin.
Onko taloyhtiön kokoontumispaikka merkitty selkeästi?
Kokoontumispaikka on olennainen tieto tulipalon tai evakuoinnin aikana, mutta monissa suunnitelmissa sitä ei ole merkitty karttaan selkeästi. Osa suunnitelmista sisältää vain tekstin ilman sijaintikuvaa, mikä voi aiheuttaa sekaannusta oikeassa tilanteessa.
Mitä riskienarvioinnin pitäisi sisältää?
Monen taloyhtiön pelastussuunnitelmassa riskienarviointi on vain lyhyt yleiskuvaus, eikä siinä tunnisteta kohteen omia erityisriskejä. Esimerkiksi aurinkopaneeleita, sähköautojen latauspisteitä tai väestönsuojia. Kun riskejä ei tunnisteta riittävällä tarkkuudella, myös tarvittavat toimenpiteet jäävät tekemättä ja suunnitelma menettää käytännön arvonsa.
Vinkki: Tarkista, että taloyhtiösi pelastussuunnitelma on ajantasainen ja kattaa kohteen erityisriskit. RISKRAMI laatii ja päivittää suunnitelmat asiantuntijatyönä.
Miksi talotekniikan sijainnit ovat niin tärkeitä?
Sähköpääkeskus, kaukolämmön lämmönjakohuone, IV-konehuone ja vedensulkuventtiilit ovat keskeisiä tietoja sekä onnettomuustilanteessa että huollon kannalta. Monessa suunnitelmassa näitä ei ole merkitty, tai ne on kirjattu väärin. Pelastustoimien kannalta oikeat ja ajantasaiset sijaintitiedot ovat välttämättömiä, ja niiden puuttuminen hidastaa toimintaa huomattavasti.
Löytyykö sammutusvälineiden ja ilmaisimien tieto helposti?
Pelastussuunnitelmasta tulisi löytyä tieto taloyhtiön alkusammutusvälineistä, niiden sijainneista sekä palonilmaisulaitteista. Käytännössä nämä tiedot puuttuvat usein kokonaan tai ne ovat hajallaan eri liitteissä. Kun sammutuskalustoja ei ole merkitty selkeästi, asukkaiden ja huoltoyhtiön on vaikeampi toimia alkavassa palotilanteessa.
Tavoittavatko sisäiset ohjeet asukkaat?
Suunnitelma ei riitä, jos sitä ei jaeta. Monissa taloyhtiöissä asukkaat eivät tiedä, missä suunnitelma on, tai he eivät ole saaneet tiivistelmää keskeisistä ohjeista. Tieto ei leviä automaattisesti, vaan sen jakaminen on taloyhtiön vastuulla.
Mitä päivityskäytäntöjen pitäisi olla?
Pelastussuunnitelma jää helposti "yhden vuoden projektiksi", jonka jälkeen asia unohdetaan. Ilman säännöllistä päivitystä suunnitelma vanhenee nopeasti, eikä sitä nähdä osana taloyhtiön normaalia turvallisuustyötä.
Hyvä suunnitelma on selkeä, ajantasainen ja taloyhtiön kokoon nähden realistinen. Se ei ole massiivinen mapillinen tekstiä, vaan konkreettinen ja käytännönläheinen kokonaisuus, jota voivat hyödyntää sekä asukkaat että huoltohenkilöstö. Tässä auttaa myös RISKRAMI-portaali, joka pitää suunnitelman jatkuvasti ajan tasalla ja koko taloyhtiön saatavilla.
Onko taloyhtiön kivijalkaliikkeet huomioitu?
Monissa taloyhtiöissä on kivijalassa liiketiloja, kuten ravintoloita, kauneushoitoloita, myymälöitä tai varastokäytössä olevia huoneistoja. Näiden toiminta voi sisältää täysin erilaisia riskejä kuin normaalit asuinhuoneistot, mutta ne jäävät pelastussuunnitelmassa usein käsittelemättä. Liiketiloissa voi olla suurempi palokuorma, rasvanpoistojärjestelmiä, kemikaaleja tai suuritehoisia erikoislaitteita.
Jos kivijalkaliikkeen toiminnan erityispiirteitä ei tunnisteta, taloyhtiön kokonaisriski arvioidaan liian matalaksi. Tämä voi vaikuttaa poistumisjärjestelyihin, pelastusteihin ja myös siihen, miten taloyhtiö varautuu mahdollisiin häiriöihin kuten savuhaittoihin, tulipaloihin tai vesivahinkoihin. Liiketilan toiminta ja sen turvallisuusjärjestelyt tulee sisällyttää pelastussuunnitelmaan ellei liiketilalle ole laadittu erillinen oma pelastussuunnitelmansa. Tarvittaessa kannattaa myös teettää erillinen riskitarkastus, joka käy läpi kohteen erityispiirteet kokonaisuutena.